Pressikuvat

Napsauta thumbnailia ladataksesi kuvan korkearesoluutioisena.

Agents & Vesa Haaja - Kuulumiset

Facebook
Agents Hyvää kevättä! Aloha porukat ja kevättä kaikille. Tämä on ilon ja onnen päivä, minusta tuli nimittäin Onni Gideon Special Hawaijikitaran haltija. Sen edellinen omistaja oli edesmennyt riihimäkeläinen Heikki Jaakkola, jonka pääinstrumentti oli basso Kauko Ahosen tanssiyhtyeessä. Heikki oli täysin perehtynyt Hawijilaiseen musiikkiin ja lapsteelistina aivan Gideonin luokkaa. Onkin jotenkin kummallista etten tienyt kaverista ennen kuin tutustuin poikaansa Ristoon. Tämän alan musiikin harrastajapiiri on nimittäin melko suppea ja kaikki enemmän tai vähemmän tuntevat ja tietävät toisensa. Selitys lienee se, että Riston mukaan Heikki piti matalaa profiilia eikä pahemmin huudellut taidoistaan. Jälkikäteen mua on myös harmittanut Onni Gideoninkin liian vähäinen arvostus muusikkona. Taisi Onnin muusikontaidot jäädä hänen Onni Klovni-imagonsa jalkoihin. Mulla itselläni lähti tämän musan harrastus joskus koulu aikoihin enkä tiedä yhtään mistä se tuli. Hawaiji musaa oli vaikea saada, tilaamalla Digeliuksen kautta oli suunnilleen ainoa mahdollisuus. Ensimmäisen soittimeni rakensi mulle mun vanhin broidi A.P. modaamalla sen tavallisesta sähkökitarasta. Seuraavan mulle rakensi vanha kunnon Finladia Instruments, kuusi kielinen laatusoitin, Specialissa on siis kahdeksan kieltä , että kovaa opettelua on tiedossa. Hawaiji kitaristina olen aika huono. Pidänkin tätä vähän tällaisena terapiatoimena, esim. kesäkeinussa on kiva soitella käyttäen tyhjää kaljatölkkiä slidebarina, vähän epävireisenä se resonoi ympäristöä ärsyttävällä kitinällä. Saa olla itekseen... Juu, kevät on pitkällä ja hiihtohommiin tuli vähän jarrua kun meillä molemmat naiset kulkee kyynärsauvoilla. Britalta meni lonkka sijoilta ja Mape kaatui pihassa pohjeluunsa poikki et minä olen perheen ainoa kävelykykyinen. Joskus mietin olisiko se ajokortti kannattanut ajaa... Kyllä yksi reissu viimelumille pitää vielä tehdä, meillä on nimittäin tässä kuussa 20-vuotis hääpäivä. Yleensä tässä kohtaa lähdetään käsittääkseni Pariisiin illastamaan kynttilän loisteessa, mutta jos vaihtarina on laskea kavereitten kanssa mäkeä minkä päreestä lähtee niin kyllä se mulle käy. Uusi Esa Pulliainen C-combo levykin ilmestyy päivänä minä hyvänsä. Tällä kertaa kappaleet on paria uutta lukuunottamatta todella entivanhan ajan lauluja, sellaisia joita kuuli radiosta kun olin pieni. Tässä iässähän on tapana tehdä tällainen levy jolla palataan rootseille. Levyn lopussa on epätyypillisesti yksi ihan uusi biisi-Kim. Siitä haluan kertoa että sen sävesi entinen työnantajani Dave Lindholm edesmenneelle kaverilleen Kim Brownille (The Renegades). Dave ei kuitenkaan halunnut tehdä kappaleeseen sanoja vaan antoi mun tehdä sen instrumentaalina, mistä olen otettu. Kim oli kiva kundi josta kaikki pitivät. Nähdään kesälavoilla Valppautta jäbät T. Esa Kommentoi
Facebook
Agents Syksy kävi kaulukseen arvaamatta kuten ennenkin. Sen muassa syksyn keikat, joita on tehty pitkällä toimintasäteellä ympäriämpäri. Länsirannikolla käytiin vanhat tutut mestat,mm. Kokkolan Snelman sali ja legendaarinen Vaasan Ritz. Molemmissa mestoissa hyvä lämmin fiilis, mutta se mun täytyy kertoa , että porukkaa vähemmän kuin viime käynneillä. Tämän kokoisesssa maassa yhtälö on hankala - millä vetää yleisö vuosi vuodelta kuulolle uudestaan? Ohjelmistoa muuttamalla me ei pitkälle päästä, me kuulostetaan aina samalta, vaikka me soitettais Rahmaninovia. Ravintolakeikoilla porukkaa on ollut sitten vastaavasti tuvat tupaten täynnä, eiks oo kummaa? Kokkolasssa tapahtu hauska juttu. Settien tauolla vinkkas kundi mulle: tuus käymään. Jäbä jahjoitti mulle 40 kappaletta 0.84 vahvuisia kovamuovisia plektroja, juuri sellaisia mitä mä olen ikäni käyttänyt ja jotka oli multa juuri loppumassa. Ei tiedä kaveri kuinka isosta pulasta mut pelasti, tota pleku vahvuuta ei nimittäin löydy fakin mistään, mutta hän oli jostain onnistunut niitä hankkimaan. Todella sydämellinen kiitos kaverille! Ylpäätään mun syksyä on varjostanut iso meneillään oleva hammasremontti. En valita, mutta kallella kypärin olen ollut. Hyvänä asiana kerron, että instrumentaalilevy tulee väkisinkin valmiiksi ja julkaisijakin taisi löytyä. Leffamusaakin pääsen tekemään pitkästä pikästä aikaa kun vanha ohjaajatuttu otti koodia ja hälytti hommiin. Rosman Juhalta kun kysyy, milloin pitää olla valmista, vastaus on aina - eilen, ja heti sittenkin! Siinä ei sitten paljon jäädä inspiratiotsuunia odottelemaan vaan lyödään nauha pyörimään ja kädet kyynärpäitä myöten ristiin. Eipä mittään, talvi tulee ja tuliskin mieluiten runsaslumisena. Dösäpysäkillä tänä aamuna vanhempi rouva hehkutti kuin kivoja tällaset talvet ku ei ole lunta ollenkaan. Joku asia mun kotikasvatuksessa on menny kohilleen kun en vetäny sitä turpaan siinä paikassa. Valppautta jäbät T: Esa Kommentoi

Yhteyshenkilöt

Media & Interviews